Urokset...

Pöh.. Yks Rudon ärsyttävimmistä jutuista on joka puskan, tolpan ja ruohomättään merkkaaminen... Joka paikkaan nostetaan koipea, joka päivä.
Ja tuota en myöskään ymmärrä että jos ollaan yhteislenkillä, kavereiden ja niiden koiriensa kanssa niin tästä tulee kovis, rähisee muille koirille hihnassa, aukoo päätään sellaisille joille ei edes tarvitsisi. Mutta jos ollaan kahdestaan ulkona niin mistään hihnarähinöistä ei ole tietoakaan.

Citykanien ja rusakoiden jahtaaminen on tuon mielestä hitsin kivaa, vapaana ollessa pinkaisee niiden perään, en mä sitä jaksa huudella koska ei se kuuntele siinä vaiheessa mitään, lähden piiloon, ettikööt sitte ku kerta karkaa näköpiiristä.

Mulla on ollut hieman stressiä siitä kun pidän kaneja irti iltaisin, Rudo tietenkin on myös samassa tilassa, on alkanut vaanimaan niitä, hieman innostumaankin. En kuitenkaan haluaisi tehdä niin että koira eri huoneeseen kuin puput jaloitellessa, koska tässä yksiössä ei oikein edes ole tilaa tehdä niin, joko joutuisin tunkemaan Rudon vessaan ja oven kiinni mutta ei.. Eikä keittiöönkään, pienempi kuin vessa. Ei se ole mustakaan kivaa ni eipä Rudostakaan. Kekkasin rakentaa kolinapurkin, pariin kertaan joutunut käyttämään koska kytännyt liian kiinnostuneena. Renia kun ei häkissä pysy jos häkki on auki, eikä ole tarkoituskaan. Renia menee Rudon luokse, eipä se edes koiraa pelkää, nuo muut kolme ei niin välitä vapaudesta, Rita tulee useammin, Ronjaa ja Rusinaa tuskin koskaan näkee häkin ulkopuolella, ellei niitä nosta sieltä pois. Ronja alkaakin näyttämään vähän pulskalta liian vähän liikunnan takia mutta minkäs sille tekee kun ei se halua tuolta pois, voisihan sen toki aina ottaa jaloittelemaan, mutta kyllä se jossain vaiheessa varmaan alkaa haluamaan vapautta.
Mutta siis, edistystä kanien ja koiran yhteiselosta vapaudessa. Rudolle ei tarvitse kun murahtaa tai sanoa esim "Lopeta" sana *vihaisella* äänellä niin kyllä se kuuntelee. Itse se sitten asettuu istumaan/makaamaan. Nyttenkin nukkuu lattialla vaikka Renia jossain huiteleekin. Toivottavasti alkaisi sujumaan samalla tavalla :)

Ei yksi, tai kaksin

Vauva vaan kasvaa, heijastinliivi käy liian pieneksi, pitänee hankkia uusi, on jo kerran suurennettu.

Vanhahko kuva, jolloin liivi oli vielä sopiva

Ollaan aloitettu pyöräilyharjoitukset, nyt aluksi lyhyitä, ei mitään viiden kilsan lenkkejä. Vauhti pysyy niin että koira ravaa, ei laukkaa. Alfalttiosuudet mennään hitaasti, hiekkateillä (hyvällä ajalla) mennään irti, Rudo juoksee hihna suussa, ei välitä muista ihmisistä, rakastaa juosta ja siihen myös keskittyy. Hieman ihmiset tuijottavat mutta tuijottakoot.

Käydään usein puistossa Hessu seropin ja tämän omistajan kanssa, mahtavaa lenkkiseuraa :)
Rudo ja Hessu tulevat hyvin juttuun, ovat aika samaa ikäluokkaa, Hessu taitaa olla jotain 10kk, Rudo tulee ensikuussa 9pv 9kk, iiiso poika jo. Toki pientä kärhämää joskus tulee mutta se loppuu heti kun menee siihen keskeyttämään sen. Rudo ei uskalla vieraille koirille uhota päin naamaa, jos toinen koira haukkuu, alistuu. Koiriksessa aidan läpi innostuessaan saattaa alkaa haukkumaan mutta kun pääsee aidan viereen tutustumaan niin silloin ollaan alistuvaa poikaa.

Ei se koirakaverien määrä vaan se laatu <3

Hessu & Rudo

Caapo, Rudo, Myy & Taavi 

Rudo, Myy, Viola, Taavi & Vanilla

Rudo, Roni &Fanny

IIIISO penska

 Niin se aika vaan menee, Rubo on jo 8kuinen, painoa 26,5kg, säkää 58,5cm.







 Tulta ja tappuraa mutta sisimmissään nallekarhu. 


Rudo on koira joka tuo mun elämään paljon, tuo turvallisuuden tunteen, täyttää tyhjän aukon sisälläni <3

Paljon on tapahtunut, ollaan tapailtu uusia ihmisiä ja koiria, oltu uusissa paikoissa, tehty uusia juttuja ja paljon on toivottavasti vielä edessä. Koskaan ei tiedä mitä eteen tulee. Tulee olemaan huonoja ja hyviä päiviä mutta silti niitä ei pois vaihtaisi. Kaikki koetaan ja niistä opitaan.